Uudenvuodenlupaus – miten sinä huolehdit itsestäsi paremmin 2021?
Julkaistu:DiakonTerveyden Päivi Pöykiö pohtii vuoden vaihteen lähestyessä uudenvuodenlupauksia, hyvinvointia ja sen erilaisia osa-alueita. Tavoitteita asettaessa on tärkeää muistaa olla myös armollinen itselleen ja miettiä millä tavalla itse voi helpottaa arkeaan tai parantaa omaa hyvinvointiaan.
Vuodenvaihteessa ajattelemme usein kulunutta, taakse jäävää vuotta ja suuntaamme katsetta kohti uutta vuotta. Jotkut tekevät perinteisiä uudenvuodenlupauksia. Mitä jos keskittyisit hetkeksi tarkkailemaan omaa hyvinvointiasi ja mietit mitä lupaat itsellesi? Tai erityisesti, mitkä asiat ovat jo hyvin ja mitä sinun kannattaisi luvata itsellesi?
Usein uudenvuodenlupauksemme liittyvät liikunnan lisäämiseen ja kehon koostumuksen muokkaamiseen kuten laihdutukseen tai painonpudotukseen tai ruokavaliomuutoksiin. Mitä jos tällä kertaa olisit armollisempi itsellesi ja lupaisit itsellesi jotain hyvää? Jotain, joka lisäisi omaa hyvinvointiasi muullakin kuin fyysisellä tasolla?
Ihminen on kokonaisuus
Ihminen on kokonaisuus ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin kuuluu sekä fyysinen, psyykkinen että sosiaalinen hyvinvointi. Fyysinen hyvinvointi, kehon kunto on se, mihin useimmiten kiinnitetään eniten huomiota hyvinvoinnista puhuttaessa. Se taas on pitkälti tasapainoilua hyvän ja terveellisen ravinnon, fyysisen aktiivisuuden ja riittävän levon kanssa.
Ravinto, lepo ja fyysinen kunto ja harjoittelu ovatkin tärkeitä asioita, mutta eivät suinkaan ainoita, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi ovat yhtä tärkeitä kuin fyysinen keho ja niistä on vähintään yhtä tärkeä pitää huolta.
- Miten sinä huolehdit omasta hyvinvoinnistasi, erityisesti psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistasi?
- Teetkö jotain mistä nautit?
- Onko sinulla riittävästi aikaa itsellesi? Ja sinulle tärkeiden sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen?
- Kaipaatko uutta harrastusta?
- Lepäätkö tarpeeksi?
Minulle itselleni hyvinvointi koostuu hyvästä, monipuolisesta ja terveellisestä ravinnosta, sopivasta määrästä fyysistä aktiivisuutta, riittävästä ja palauttavasta levosta sekä iloa ja mielihyvää tuottavista asioista ja hyvistä ihmissuhteista.
Miten omasta hyvinvoinnista sitten tulee huolehtia ja kuka siinä auttaa?
Ravitsemukseen ja terveysliikuntaan on olemassa suositukset, jotka soveltuvat suurimmalle osalle.
Voit miettiä myös seuraavia:
- Kuinka terveellisesti sinä syöt? Saatko riittävän monipuolista ravintoa?
- Kuinka monipuolisesti liikut? Harjoitatko hengitys- ja verenkiertoelimistöäsi viikoittain? Muistathan myös vahvistaa lihaksiasi ja toisaalta myös huolehtia kehosi liikkuvuudesta eli joustavuudesta?
Uskon, että jokaiselle löytyy sopiva tapa liikkua ja pitää huolta kehon kunnosta. Yhdelle liikkuminen on arki- ja hyötyliikuntaan painottuvaa, toiselle taas sopii yksin, omaan tahtiin tehdyt kävely- tai juoksulenkit tai kuntosaliharjoittelu. Joku taas ei saa yksin aikaiseksi lähteä liikkumaan ja kaipaa enemmän seuraa – tällöin voi olla mukavampaa liikkua kaverin kanssa samalla jutellen tai ohjatussa liikuntaryhmässä, tanssia tai pelata joukkuepelejä.
Oletko sinä yksinliikkuja vai haluatko liikkumiseen seuraa?
Näitä asioita on hyvä pohtia, jotta löytää itselleen sopivimmat ja luonnollisimmat tavat liikkumiseen. Ja eihän liikkumisesi ja hyvinvoinnista huolehtimisesi kuitenkaan ole pelkkää suorittamista?
Iän myötä harjoittelun tarve kasva
Aikuisten liikuntasuosituksen mukaan terveyden kannalta vähimmäismäärä fyysiselle aktiivisuudelle on noin puoli tuntia päivässä. Mitä enemmän ikää tulee lisää, sitä enemmän tarvitsee harjoitella. Tässä ei saa ikäalennusta, päinvastoin.
Lihaskunto ja tasapaino alkavat yleensä ensimmäisinä heikentyä iän myötä ja ne eivät harjoittelematta säily. Samoin kehon joustavuus, nivelten liikkuvuus alkavat heikentyä. Näiden harjoittamiseen on paljon erilaisia keinoja. Joko sinä olet löytänyt itsellesi sopivimmat?
Palautuminen on tärkeää
Fyysisen aktiivisuuden vastapainoksi tarvitsemme lepoa. Unen aikana, erityisesti REM-unen aikana tapahtuu suurin osa palautumisesta. Kuinka hyvin saat nukuttua? Onko unesi laadultaan hyvää ja palauttavaa?
Lisäksi palautumiseen vaikuttaa ravinto. Palautua voi myös aktiivisesti, esimerkiksi kävelylenkillä metsässä tai rauhallisesti venytellen tai tehden dynaamisia venytyksiä, liikkuvuusharjoituksia tai rentoutumalla. Kuinka hyvin sinä koet palautuneesi edellisten päivien fyysisistä harjoitteista tai työkuormasta?
Aika moni käyttää nykyään sykemittaria, urheilukelloa tai aktiivisuusmittaria ja seuraa sen avulla harjoitteluaan ja palautumistaan. Pelkkä mittarin lukemien tuijottaminen ei kuitenkaan riitä. On myös opittava tuntemaan kehonsa ja kuuntelemaan kehon merkkejä. On tärkeää tietää miten arkea, harjoittelua ja lepoa, ehkäpä myös ravintoa on muutettava, jotta harjoittelun ja palautumisen suhde on sopiva.
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin osana ihmissuhteet
Fyysisen hyvinvoinnin lisäksi suurin osa meistä kaipaa toisia ihmisiä, sosiaalista kanssakäymistä.
Sitä, että joku kysyy kuulumisia. Sitä, että saa puhua jollekin, purkaa sydäntään, pohtia mieltä askarruttavia asioita. Saada lohtua ja toista näkökulmaa. Kaipaamme myös kosketusta.
Mitä sinä lupaat itsellesi?
Jos teet itsellesi uudenvuodenlupauksen, pyydän sinua lupaamaan itsellesi jotain hyvää. Mieti, miten sinä voit helpottaa arkeasi tai parantaa omaa hyvinvointiasi ja mikä siihen on sopivin keino. Olethan myös armollinen itsellesi, etkä aseta liian korkeita tavoitteita, mutta toisaalta, ethän päästä itseäsi liian helpolla? Jotta tavoitteisiinsa pääsee, on tärkeää asettaa tavoitteet niin, että ne ovat realistisia saavuttaa ja tavoitteeseen pääsemiseen on keinot valmiiksi mietitty.
Minä lupaan kysyä aiempaa useammin, mitä sinulle kuuluu.
