Ajattele aivojasi – mieti muistiasi!
Julkaistu:Tällä viikolla vietetään Aivoviikkoa teemalla ”Ajattele aivojasi – mieti muistiasi!”. Diakonin Sanna-Mari Pudas-Tähkä pohtii blogikirjoituksessa nyt mitä kaikkea omien aivojen ja muistinsa hyväksi voi tehdä.
Kuinka usein sinä ajattelet aivojasi? Miltä aivoissa tuntuu? Oletko miettinyt miten aivosi voivat? Ehkä useammin tulee mieleen sydämen vointi. Tuleeko liikuttua ja syötyä terveellisesti? Pysyykö verenpaineeni sopivissa lukemissa? Miten elintavoillani vaikutan siihen, että vältän yhden kansantautimme, sydän- ja verisuonitaudit sekä siihen liittyvät haitat, kuten mahdollisen äkkikuoleman. Ei hätää, jos et erityisesti mieti aivojasi, koska kaikki se, mikä on hyvää sydämelle ja verenkierrolle on hyvää myös aivoille.
Ihmisen aivot ovat ainutlaatuiset. Aivoja ei voi vaihtaa eikä korvata, kuten useita muita ihmisen elimiä. Koska aivot ovat korvaamattomat, niistä kannattaa pitää hyvää huolta. Aivojen avulla me pysymme hengissä. Ihmisen aivot ovat monimutkaiset. Ihminen pystyy aivojensa avulla muistamiseen, puhumiseen ja ratkaisemaan vaikeitakin ongelmia.
Muistamattomuus vaivaa meistä jokaista välillä
Mietitkö muistiasi? Sitä meistä jokainen miettii aivan varmasti. Älyllinen toimintamme perustuu muistiin. Ilman muistia ei olisi elämänhistoriaamme, emme pystyisi tunnistamaan läheisiämme ja käsityksemme maailmasta olisi vain ohimenevää havaintojen virtaa. Ilman muistia olisimme suurissa vaikeuksissa kaikissa elämisen toiminnoissa. Toimiva muisti on arjessa selviytymisen elinehto. Se on tämä hetki, menneisyys ja tulevaisuus.
Jokainen varmasti miettii joskus, että miksi en muista jotakin asiaa, nimeä, tapahtumaa, numeroa tai jopa jotain tuttua sanaa. Tällaista sattuu kaikille, se on usein ohimenevää ja harmitonta. Taustalla voi olla kiirettä, stressiä, väsymystä ja univaikeuksia. Silloin tuntuu, että aivot eivät vaan ota vastaan uusia asioita ja sen myötä myös muistiin liittyvät asiat vaikeutuvat. Usein stressin ja väsymyksen kierteen katkaisu rauhoittaa tilanteen ja muistikin palautuu. Mutta on huomioitava, että toistuva unohtaminen ja muistihäiriöt voivat olla merkkinä myös etenevästä muistisairaudesta.
Etenevät muistisairaudet rappeuttavat aivoja ja heikentävät arjen toiminnoista selviytymistä. Muistisairaudet ovat meidän valitettava kansantauti, kuten jo mainittu sydän- ja verisuonisairaudetkin. Muistisairauksia voidaan kuitenkin hoitaa. Tärkeää on hakeutua ajoissa tutkimuksiin ja sitä kautta ammattimaisen hoidon ja kuntoutuksen piiriin.
Mitä aivoterveyden hyväksi voi tehdä?
Aivoterveydestä huolehtiminen on tärkeä muistisairauksien ennaltaehkäisijä. Aivoterveys tarkoittaa aivojen hyvinvointia. Elämäntapoihin vaikuttamalla muistisairauden riski pienenee ja sairauden oireet voivat siirtyä jopa vuosia. Aivoihin, kuten sydämeen ja verisuoniinkin vaikuttavat useat riskitekijät, joita on mm. ylipaino, kohonnut kolesteroli ja korkea verenpaine. Nämä yhdessä esiintyessään kuusinkertaistavat riskin erityisesti Alzheimerin tautiin ja verisuoniperäiseen muistisairauteen sairastumisessa. Näihin riskitekijöihin voimme jokainen vaikuttaa omilla elämäntavoillamme. Yhdenkin riskitekijän karsiminen keventää aivojemme taakkaa!
Onko sitten kaikki mukava kiellettyä, jotta aivomme voisivat hyvin? No ei tietenkään. Aivot voivat sitä paremmin, mitä parempi on meidän mielemme. Aivoterveyden ja myös muun terveyden kannalta on tärkeää:
- Syödä säännöllisesti ja monipuolisesti. Yksittäinen ruoka-aine ei estä muistisairauksia, mutta terveelliset valinnat pitävät aivot vireinä.
- Suojata aivoja mm. iskuilta käyttämällä kypärää, välttämään kaatumisia. Aivovammat altistavat muistisaraudelle.
- Liikkua säännöllisesti ja itselle mielekkäästi.
- Aktivoida aivoja kulttuurilla, palapeleillä, musiikilla, opiskelulla, lukemisella ja rutiineja rikkomalla. Tärkeää on säännöllisyys, mielekkyys ja ilo. Näin myös mieli pysyy virkeänä.
- Nukkua tarpeeksi. Aivot rakastavat myös lekottelua. Hyvä ja riittävä uni ovat aivojen toiminnan edellytys, myös oppimisen ja muistin kannalta.
- Huolehtia työssä ns. kognitiivisesta ergonomiasta, jolla tarkoitetaan työn, työvälineiden, työympäristöjen ja työtapojen yhteensovittamista tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa. Etätyö on haastanut monet ihmiset kiinnittämään huomiota työtapoihin ja hyvinvointiin.
- Aktivoida aivoja sosiaalisiin suhteisiin. Aivot toimivat ketterämmin, kun mieli on positiivinen. Nauti elämästä, piristä mieltä sinulle hyvältä tuntuvilla asioilla.
Haasta itsesi ja pidä aivoistasi huolta!
Tällä viikolla vietetään Aivoviikkoa, jolloin kansalaisia muistutetaan aivoterveyden vaalimisen tärkeydestä. Aivoviikko on neurologisten vammaisjärjestöjen yhdessä viettämä viikko. Ajattele aivojasi – mieti muistiasi on Muistiliiton lause tälle aivoviikolle.
Aivoviikolla voi jokainen haastaa itsensä ajattelemaan aivojaan ja miettimään muistiaan! Miten sinä haastat itsesi?
Minä haastan itseni popsimaan jokaisena aamuna jonkun maukkaan hedelmän tai marjoja sekä haastan itseni viikonloppuisin kävelylenkille metsään. Metsässä käveleminen tekee tutkitusti hyvää mielelle. Kolmantena asiana haastan itseni lepäämään riittävästi. Virkeät aivot edesauttavat uuden oppimista ja luovuutta. Haastetta voi ja pitääkin jatkaa myös vuoden jokaisena viikkona.
Aivot ovat ihmisen pääasia! Aivoista kannattaa pitää hyvää huolta!
*Lähteenä on käytetty Muistiliiton materiaalia, www.muistiliitto.fi
Jos muistiasiat huolettavat sinua tai läheistäsi, niin ole yhteydessä Diakonin Muistineuvolaan tai DiakonTerveyden lääkäreihin.
