Onnistunut talviloma kotoisissa maisemissa – ilman suunnitelmia ja odotuksia
Julkaistu:Diakonin talousjohtaja Marketta Heinikangas pohtii blogikirjoituksessa tämän koronavuoden aiemmasta poikkeavaa loman viettoa. Miten hienoa onkin huomata, mitä kaikkea voi omissa kotinurkissakin puuhata, kun kerrankin ei ”tarvitse” lähteä mihinkään kauemmas.
Ajattelin ensin kirjoittaa blogiin tekstin ihan ammatillisesta näkökulmasta. Mitä on talous- ja tietohallinnon johtaminen, ja mikä on muuttunut vuosien myötä eli kaikesta siitä, mitä olen saanut kokea ja nähdä jo pitkähköksi venyneen työurani aikana. Taloushallinto on sähköistynyt hurjaa vauhtia, tietojärjestelmät vaihtuneet useaan kertaan ja digitalisaatio valtaa alaa joka paikassa. Muutos on ollut hurja ja vauhti vaan kiihtyy koko ajan.
Muutoksen myötä on työnteon luonne myös muuttunut useaan kertaan. Nykyään työtä voidaan tehdä paikasta riippumatta, joka on ollut erinomainen asia etenkin näin korona-aikana, jotta olemme voineet välttää sosiaalisia kontakteja. Etätyö ei voi kuitenkaan täysin korvata yhteistä kanssakäymistä ja asioiden jakoa yhdessä saman pöydän ääressä; näin ainakin minä sen koen.
Työskentelyn monialaisen Diakon konsernin talous- ja tietohallinnossa ei todellakaan voi sanoa olevan rutiinia, koska päivittäin törmäämme mitä moninaisiin tilanteisiin ja haasteisiin. Taloustoimistomme tehtävänä on hoitaa keskitetysti sekä Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön että Diakon Palvelut Oy talous- ja tietohallinnon tehtävät. Vaikka monissa palveluissa ulkoistaminen on päivän sana, olemme halunneet pitää kokonaisuuden itsellämme monestakin syystä eikä vähäisempänä syynä ole toimintamme monialaisuus, joka osaltaan on haaste, mutta myös rikkaus tällä saralla. Onneksi meitä on pieni, mutta sitäkin ammattitaitoisempi ja tehokkaampi porukka. Teemme työtä yhdessä tiimimäisesti ja tarvittaessa toinen toistamme auttaen. Hyvät ja luotettavat yhteistyökumppanit ovat toki tärkeä osa kokonaisuutta.
Mutta mitä sitten tapahtuikaan?
Näin talvilomakauden kunnolla käynnistyessä, ajatukseni kääntyivät kuitenkin täysin päälaelleen ja aloin pohtimaan sitä, miten itse kukin vietämme talvilomaamme tänä vuonna? Mahdollisuudet koronan vuoksi ovat sangen erilaiset kuin aikaisempina vuosina.
Osa meistä ehkä vielä viime vuoden alussa ehti matkustamaan jonnekin tai ainakin oli jonkun reissun tilannut, vaikka se sitten ehkä peruuntuikin viime hetkellä. Olimme lomaamme varten ainakin suunnitelmia tehneet jo hyvissä ajoin. Nyt tilanne on toisenlainen ja lomasuunnitelmat ehkä monella meistä täysin avoinna. Näin ainakin oli itselläni, kun olin jäämässä viikon lomalle helmikuun alkupuolella.
Näin täysin ilman suunnitelmia vietetyn lomaviikon jälkeen haluan nyt jakaa tuntojani siitä, kuinka onnistuin vai onnistuinko pääsemään töistä irti? Usein kun sanotaan, että vain vaihtamalla maisemaa pääsee kunnolla irti työasioista ja sitä ohjetta meidänkin perheessä on aika usein lomalla noudatettu. Se on itselleni ollut äärimmäisen hyvä keino irtautua töistä.
Lähes poikkeuksetta ennen lomamatkaa olen vielä edellisenä päivänä, ehkä jopa illalla, siivonnut työpöytääni, vastaillut sähköposteihin ja huolehtinut siitä, että kaikki mahdollinen olisi tehty. Vielä työmaalta kotiin päästyäni saattaa mieleeni olla pälkähtänyt sitä ja tätä, jos ei muuta, niin hyväksyinkö kaikki ostolaskut tai laitoinko varmasti sen lomavastaajan päälle. Varmasti tuttua monelle meistä työelämässä mukana olevalle.
Tavallisen usein minulle on käynyt myös niin, että oli lomareissuun lähtö sitten heti yöllä tai seuraavana aamuna, niin muilla mukaan lähtijöillä on ollut matkalaukut pakattuna ja lähtövalmiina jo pitkään, mutta minun osuuteni on ollut täysin leväällään. Aika moneen kertaan tässä kohtaa olenkin ajatellut ja sanonut ääneen, että pitikö sitä nyt taas se reissu tilata, en jaksa pakata, saatika lähteä minnekään.
Aina on kuitenkin kaikki tarpeellinen ja vähän liikaakin saatu kasaan, matkaan lähdetty ja kyllähän se on ollut mukava tunne, kun on istunut autossa, junassa tai jopa lentokoneessa. Viimeistään siinä kohtaa, kun lentokone on noussut ilmaan pilvien yläpuolelle ja ikkunasta on näkynyt vain ääretöntä valoa ja pumpulia, mielen on täyttänyt odotuksen, ilon ja vapauden tunne. On ollut aika päästää hetkeksi irti arjen rutiineista, ottaa omaa tilaa ja ladata akkuja. On kuin olisi siirtynyt johonkin aivan toiseen ulottuvuuteen. Ja ehkä reilun viikon päästä kotiin ja töihin on palannut levännyt, uusia ideoita ja ajatuksia omaava minä. Loma on näin ollen tehnyt tehtävänsä.
”On ollut aika päästää hetkeksi irti arjen rutiineista, ottaa omaa tilaa ja ladata akkuja.”
Lomalla, mutta töissä?
Toki lomailu, jopa Suomen rajojen ulkopuolella, ei nykyään tarkoita sitä, että olisimme täysin saavuttamattomissa, koska sähköposti kulkee useimman meidän mukanamme nykyään mihin vaan menemmekin. Tuleehan sitä työsähköpostia väistämättä vilkuiltua, ainakin loman alussa ja johonkin viestiin vastattuakin. Niin meistä useimmat ainakin tutkimusten mukaan teemme.
Taloustaito lehdessä 15.7.2019 julkaistun tutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista vastaa työpuheluihin myös lomalla ja lukee sähköposteja päivittäin. Näin ei toki tarvitsisi tehdä, koska jokainen tiedämme, että kukaan ei ole korvaamaton ja viikossa ei kaadu mikään, ei ole ennenkään kaatunut. Aivan varmasti joku työpaikalla oleva hoitaa homman.
Sähköpostin lukeminen loma-aikana on asia, josta varmasti meillä jokaisella on oma mielipiteensä joko puolesta tai vastaan. Itselläni se on ollut etäisyys, erilainen ympäristö kuin arkena tai joku muu asia, joka on saanut loman kuitenkin aina tuntumaan lomalta, vaikka työsähköpostia olisikin tullut vilkuiltua ja yleensä loman edetessä siitä tavasta on kummasti päässyt irti.
Mitä sitten teinkään – vinkkejä talvilomaan 2021
Miten siis viettää rentouttavaa talvilomaa tänä vuonna, kun reissuun ei voi lähteä, ainakaan ulkomaille ja kotimaassakaan se ei ole kovin suositeltavaa? Korona rajoittaa kaikkea tekemistämme, myös matkustamista, jopa täällä kotimaassa.
Vastaako loma sitten lomaa, jos vaan tutussa ja tuvallisessa kotiympäristössä viikon pyörii? Aika moni meistä varmaan aikaisemmasta poiketen näin tänä vuonna tekee.
Ainakin itselleni oli äärimmäisen helpottava tunne, kun ei tarvinnut eikä voinut tehdä mitään ihmeellisiä etukäteissuunnitelmia, stressata jo etukäteen pakkaamista, aikatauluja, keliä, postiluukun täyttymistä, kukkien kastelua yms. Tänä vuonna voi vain ajatella, että antaa loman tulla ja katsoa päivä kerrallaan, mitä se tuo tullessaan. Mahtaako onnistua? Täytyyhän sitä nyt jotakin etukäteen suunnitella vai täytyykö?
No, en minäkään ihan täysin välttynyt lomasuunnitelmien teosta eli innostuin jo viikonloppuna ennen varsinaista ekaa lomapäivääni listaamaan ylös tukun asioita, mitä tänä vuonna voisin ihan kotimaisemissa lomalla tehdä. Ajattelin siis:
- hiihtää, koska kerrankin on lunta myös täällä Länsi-Suomessa
- leipoa jotain, koska en edes muista, koska olisin viimeksi leiponut
- tehdä jauhelihamurekkeen, jonka ohjeen bongasin viikonlopun Ilta-Lehdestä
- olla lastenlasten kanssa
- lukea (hain jo etukäteen viikolla kirjastosta ison kasan kirjoja)
- nukkua hyvin
- neuloa kesken jäänyttä kudinta
- parsia rikkinäisiä villasukkia
- lyhentää kaapissa pari vuotta olleet verhot
- korjata/stailata muutaman vanhan, mutta mieluisan vaatekappaleen
- ulkoilla, sauvakävellä, hulata
- järjestellä paperisia valokuvia sekä tallettaa digikuvat omiin kansioihin
- katsella digiboxiin tallentamiani lukuisia elokuvia, joita siis en ole ehtinyt katsoa
- koota palapeliä, soittaa pianoa
- piirtää, kirjoittaa runoja
- siivota vaatekaappeja, järjestää papereita
- tuulettaa petivaatteet, kerrankin, kun luvattiin kovia pakkasia
- sulattaa pakastimien
- tehdä kaikkea muuta mukavaa, mitä päähän pälkähtää.
Tämän listan tehdessäni huomasin, kuinka paljon mukavaa tekemistä löytyy ihan omista kotinurkista. Juuri sellaista puuhasteltavaa, jota on aina haaveillut tekevänsä sitten joskus, kun on aikaa eli juuri esim. lomallaan, jos ei siis satu olemaan missään muualla reissussa.
”Huomasin, kuinka paljon mukavaa tekemistä löytyy ihan omista kotinurkista. Juuri sellaista puuhasteltavaa, jota on aina haaveillut tekevänsä sitten joskus”
No totuushan on se, ettei sitä kaikkea mahdollista ehdi eikä tarvitse viikossa tehdä. Itselläni tuli äärimmäisen hyvä olo, kun lomaviikoni aikana toteutui muutama konkreettinen asia listastani eli pääsin hiihtämään useaan otteeseen, myös lastenlasteni kanssa, tein jauhelihamurekkeen kerrankin täysin reseptin ohjeiden mukaisesti ja tuuletin petivaatteet yli kahdenkymmenen asteen pakkasessa. Illalla oli myös rentouttavaa lukea kirjaa monesti yli puolen yön, kun ei tarvinnut murehtia aikaisesta aamuheräämisestä. Ja toki tein ihan arkisia kotiaskareitakin.
Kaikkein hienointa oli huomata, kuinka mukavaa on viettää lomaa aivan rauhassa kotioloissa, nauttia kauniista talvipäivistä, joskus toki hurjasta pakkasestakin, mutta äärimmäisen kauniista auringonpaisteesta puhdasta lunta vasten.
Voin sanoa, että tänä vuonna talvilomani oli voimaannuttava ja rauhoittava kokemus, vailla ohjelmoitua menoa ja meininkiä. Loma nosti esiin ajatuksia siitä, kuinka hyvin kaikki meillä täällä kotimaisemissa oikein onkaan. Sanonta ”Ei aina kannata lähteä merta edemmäs kalaan” toimi tässä kohtaa mainiosti. Oli hieno huomata, kuinka paljon kaunista ja mielenkiintoista on ihan käden ulottuvilla mm. hiihtolatu puistossa muutaman askeleen päässä kotipihasta.
Toivottelen kaikille oikein hyvää talven jatkoa ja lomalaisille rentouttavaa talvilomaa kauniissa kotimaassamme.
Marketta
PS. Vinkkilistaa lomapuuhista saa vapaasti käyttää!
