Onnellisen ja tasapainoisen ikääntymisen perustuksista
Julkaistu:Kirjoituksessa DiakonTerveyden geriatrian erikoislääkäri Markus Halminen pohtii onnellista ja tasapainoista ikääntymistä.
Ikääntyminen on elämän koulussa olemista. Oppitunnit eivät aina ole helppoja. Opettajat eivät aina ymmärrä. Oppia kuitenkin ikä kaikki. Hiljainen tieto ja elämänkokemus tuovat parhaimmillaan levollisuutta. Ei ole tarve hätiköidä päätöksissä. Turvallisuuden tunnetta elämänkokemus ei kuitenkaan välttämättä tuo. Joskus on päinvastoin.
Olet osa kokonaisuutta
Jokainen ihminen, nuorempi tai vanhempi, on tärkeä osa suurta kokonaisuutta, jossa kaikella on määrätty paikkansa. Oma kuva itsestä ja omasta sijainnista tässä kokonaisuudessa vaikuttaa hyvinvointiin.
On tärkeää, että tunnen itseni, vahvuuteni ja heikkouteni, ja hyväksyn itse itseni. On tärkeää tuntea olevansa arvokas, tärkeä ja merkityksellinen. Vaikka ei ikääntyneenä kykene enää tekemään työtä. Jo omista lääkkeistä huolehtiminen on iso asia. Pienetkin omatoimisuuden muodot ovat iso asia. Ajattelen, että ikääntyneen tehtävänä on pitää itsensä kunnossa ja hidastaa vanhenemisen tuomien toimintavajeiden syntyä. Olisi hyvä, jos voi ajatella pärjäävänsä, vaikka on sairauksia ja vanheneminen tuntuu väistämättä jossakin. Voi opetella olemaan kiitollinen siitä, mitä vielä on. Murehtiminen tai katkeruus eivät paranna oloa. Päinvastoin.
Mieti omaa tarinaasi
Oman hyvinvointisi kannalta voisit miettiä omaa tarinaasi. Ehkä et ole menneiden vuosien tuoksinassa ehtinyt ajatella tarinaasi, etkä itseäsi. Voisit vastata vaikkapa seuraaviin kysymyksiin:
- Mitkä tapahtumat, asiat tai ihmiset ovat sinulle tärkeimpiä?
- Mistä asioista haluat erityisesti kertoa, mistä haluat vaieta?
- Mitä haluat itsestäsi muistettavan?
- Mitkä tehtävät tai roolit ovat olleet sinulle tärkeimpiä?
- Mistä olet onnellinen, kiitollinen ja/tai ylpeä?
- Miten toivot tarinasi päättyvän?
Jokaisella ihmisellä on tarve kokea olevansa rakastettu ja hyväksytty. Yksinäisyys ja hylätyksi tulemisen tunteet ovat raskaita, mutta valitettavasti eivät harvinaisia. On hienoa voida olla osa jotain verkostoa. Siksi on hyvä yrittää löytää itselle sopiva paikka olla yhdessä. Se voi olla esimerkiksi jokin kerho, kansalaisopiston kurssi, kuntoiluryhmä tai seurakunnan piiri.
Vanhuksen rooli
Vanhuksen rooli perhekunnassa ja yhteiskunnassa on muuttunut. Nopea yhteiskunnallinen muutos voi lisätä tunteita siitä, ettei enää pärjätä tai olla muuta kuin muiden tiellä. Elämänkokemuksen tuoma viisaus voi kuitenkin parhaimmillaan olla yhdistämässä perhekuntaa. Vaikka et enää voisi muuten olla avuksi, riittää vain, kun olet olemassa. Voit kuunnella nuorempien asioita. Voit ehkä muistaa iltarukouksessa perheesi jäseniä.
Toimi ja vaikuta
Sama elämänviisaus ja kokemus olisi tärkeää saada kuuluville myös päättäjille saakka. Jos olet vielä hyvässä kunnossa ja jaksat, voit liittyä itsellesi tärkeisiin yhdistyksiin ja toimia siellä yhteiskunnan hyväksi. Myös vanhusneuvostot ovat hyviä kanavia vaikuttaa. Älä kainostele ottaa yhteyttä neuvoston jäseniin. Porin vanhusneuvoston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä (v. 2020) Kaarina Ranne. Muista, että iäkkäänäkin voit olla arvovaikuttajana esimerkiksi äänestyksissä!
”Iäkkäänäkin voit olla arvovaikuttajana esimerkiksi äänestyksissä!”
Tukea ja vastauksia
Elämällä on alku ja loppu. Nuorenkin elämä voi päättyä, mutta vanhana kuolema on väistämätön. Olevaisuuden ja olemassaoloon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä. Niihin on hyvä saada tukea ja vastauksia. Sielun rauha on arvokas pääoma. Joskus pappeja on kutsuttu sielunhoitajiksi. Jos et rohkene pyytää pappia juttusille, myös diakoniatyöntekijät voivat tulla juttelemaan kanssasi. Ota siis yhteyttä.
Ylläpidon huomautus: Teknisten ongelmien vuoksi artikkelin julkaisupäivänä saapuneet kommentit poistuivat. Virhe on nyt korjattu. Pahoittelemme tapahtunutta!
Markus Halminen